On kaunis ajatus, ettet tahtoisi loukata toisen tunteita
Ajatus itsessään on kaunis ja hyväntahtoinen. Se sisältää paljon kauniita asioita; vastuuta, myötätuntoa, huolenpitoa, melko varmuudella myös rakkautta ja empatian taidon. Jos asetamme tuon ajatuksen hetkeksi valokeilaan, ja katsomme sitä toisesta kulmasta, se sisältää kuitenkin paljon muutakin joka jäi äsken varjoon katsoessamme sitä toisesta suunnasta. Nyt tämä kaunis ajatus ja negatiivinen tahtotila paljastaa meille toisen puolen; en tahdo loukata toisen tunteita, jotta en tuntisi syyllisyyttä. Kun vielä hieman kävelemme sivummalle, ja tarkastelemme ajatusta vähän kirkkaammassa valossa, saattaakin huomata: en tahdo kantaa syyllisyyden painolastia ja tuntea häpeää siitä, että tarpeeni taitavat olla melko itsekkäitä. Sopeutuminen alkaa siitä, kun lapselta kielletään omat tunteet, tarpeet, ja kokemukset. Niin hämärtyvät rajat, niin saa alkunsa miellyttäminen. On kuitenkin niin, että me olemme tarpeinemme ja tunteinemme omalla kasvun polullamme alati muuttuvaisia, ja toisaalt...